torstai 1. joulukuuta 2016

Yrittäjyys opinnot


1. Yrittäjän ammattitutkinto
2. Liiketakoude AMK
3. Liiketalouden YAMK


Sisäinen yrittäjyys

Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa, että palkkatyötä tekevä ihminen suhtautuu työhönsä yhtä sitoutuneesti, innostuneesti ja aloitteellisesti kuin jos työpaikkana olisi hänen itse omistamansa yritys.

Sisäisen yrittäjyys lisää työntekijöiden aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Sisäinen yrittäjyys luo työpaikalle muutosvoimaa, joka parantaa henkilöstön palveluhenkisyyttä, lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

Ulkoinen yrittäjyys

Yleensä yrittäjyydellä tarkoitetaan nimenomaan ulkoista yrittäjyyttä. Edellä esitetty yrittäjyyden määrittelykin tarkoittaa ulkoista yrittäjää eli henkilöä, joka omistaa itse yrityksensä ja kantaa siitä myös taloudellisen vastuun. Ulkoisia yrityksiä ovat siis maatalousyrittäjät, elinkeinonharjoittajat (esim. kouluttaja, lääkäri), sekä luonnollisesti kauppiaat, autokorjaamon omistajat, tehtaan omistajat jne. Ulkoisen yrittäjyyden nykyaikaisia ilmenemismuotoja eli trendejä tarkastellaan myöhemmin.

Yrittäjyys kasvatus

Yrittäjyys kasvatus on tärkeää liittää opiskelijalle jokaiselle asteelle.
Tukee opiskelijaa omassa elämässään, sekä kannustaa yrittäjä mäiseen toimintaan.



• Miten tuet oppijan sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä?

Upottamalla yrittäjyys ajattelua opetettaviin aiheesiin ja saada opiskelija ymmärtämään yrittäjyyden hyödyt. Pääosin puhutaan riskeistä. Jokainen on joka tapauksessa pakotettu elämään sisäisenä yrittäjänä jos haluaa elämässään muutakin kuin asua pahvi laatikossa ja saada sosiaalitukia.

• Miten ohjaat oppijaa urapolun suunnittelussa?

Kertomalla menestykkäistä yrittäjistä jotka ovat aloittaneet toimintansa autotallista ja kertoa että hänkin pystyy jos uskoo itseensä sekä opastamalla henkilöä häntä kiinnostavaan aihealueeseen.

Hyvänä yleisivistävänä koulutuksena olen suositellut useille yrittäjän ammattitukintoa tämä avaa mukavasti silmiä ja antaa eväitä elämään vaikkei yrittäjäksi ryhtyisikään.

Itselleni paras juttu mikä jäi mileen oli kun opettaja sanoi muistakaa minä koulutan teistä yrittäjiä mutta jokainen joutuu nähdä vaihaa jotta pääsee Onnistujaksi niitä täältä ei suoraan valmistu.

• Miten ohjaat oppijaa näkemään yrittäjyyden yhtenä työllistymisen mahdollisuutena?

Antamalla elävän elämän esimerkkejä eri yrittäjistä jotka ovat päätyneet siihen lopputulokseen että haluavat tehdä itselleen työtä.

Ajatuksena sama maksaa toiselle vuokraa tai maksaa lainaa jotta asunto tulisi omaksi.
idea on sama palkollisessa ja yrittäjässä riskinsä on molemmissa.

yhtenä mukavana esimerkkinä olen sanonut maailmaan synnytään vasten tahtoaan ja kuollaan vasten tahtoaan, niin tehkää matkasta teille mielekästä.

nykypäivänä yrittäjyyttä on monenlaista kasvana tredinä on pakko yrittäjyys tietyillä aloilla mutta se ei missään nimessä ole huono asia. Vaan se mahdollistaa upeisiin juttuihin.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Valaistuminen opettaja opintojen aikana

Tässä opintojen lopuksi minulle tuli valaiseva kokemus.

Ymmärsin miksi koulutusjärjestelmä on rungoltaan kehityskelpoinen mutta toteutus on surkea.

Tässä onkin oivallinen väitöskirjan aihe jossa voin todistaa että järjestelmä on hyvinkin puutteellinen.

Lyhyesti koulussa yritetään mitata oppimista se että joku tekee lopputyön kehittämättä tosiasiallisesti mitään uutta vaan kirjoittaa toisten tekstiä ja tekee näin lopputyönsä 99,9% opinäytetöistä ei mittaa henkilön älykkyyttä vaan sitä osaako lukea ja kirjoittaa eli referoita toisten ajatuksia. toisaalta oikeat tutkimukset tehdään tohtori koulutuksen jälkeen. Kun osataan tehdä tutkimus oikein.

Itse olen ollut aina erimieltä ja kyseenalaistanut kaiken ja huomannutkin että ei ole totuutta eikä oikeaa on vain erilaisten ihmisten tulkintoja.


Opettajalla onkin suurin ongelma siinä ymmärtääkö se itsekkään opetettavaansa asiaa. kuka vaan voi tehdä jokun esityksen ja siihen liittyviä tehtäviä ja vetää koulutusta ymmärtämättä itsekkään asiasta yhtään mitään.

Tässä onkin suurin haaste kun tutustuin kouluihin huomasin että opettajat ovat pääosin kouluttajien tasolla osaavat kouluttaa mutta eivät opettaa.

Missä on kouluttajan ja opettajan ero kun tämä oli minun suurin kysymykseni koulutuksen aikana.

Vastaus on ei eroa ja todella iso ero. Molemmat ovat yhtäoikein kuin väärinkin.

jos pedagogisesti voidaan jakaa 3 luokaan.

Kouluttaja / aloitteleva opettaja

Opettaja / harjaatunut opettaja

Professori (yliopettaja) / opettaja joka pystyy kehittämään uutta ja ymmärtää kokonaisuuden jostakin osa-alueesta.

peruskoulu ja 1.asteen näen puhtaasti kouluttaja tason opetuksina.

Opettajan tasoisena 2. asteen

Professorin viimeisen 3.asteen


peruskoulu on mielestäni 0 aste.

Ammatillinen peruskoulutus 1. aste

Korkeakoulu 2. aste

Tieteellinen jatkokoulutus 3.aste

Toinen hyvinkin oleva vaihtoehto että kaikki kouluttajat ovatkin opettajia koska taso on sama.

ja erot alkavat yliopettajilla ja professoreilla.

Tärkeintä on kuitenkin se että ymmärtää kokonaisuuden pintapuolisesti ja pystyy palastelemaan sen osiin.

Toisaalta tasot olisivat selkeempiä

Kouluttaja
Opettaja
Professori


Yhtenä merkittävänä asiana on opettajan pedagogisten opintojen merkitys. Nyt ymmärrän miksi ohjaava professori sanoi minulle että olisi hyvä käydä ne suorittamassa ennen väitöskirjan tekoa.

Tietysti pitää ajatella tutkijan pedagogisesti, että sitten tutkimus pitää pystyä kertomaan ja opettamaan muille ettei käy niinkuin Albertin kanssa että juuri kukaan ei ymmärrä tutkimusta ja pysty sitä viemään eteenpäin.

Voisiko ajatella että opettaja on tutkiva kouluttaja joka katsoo asioita myös tieteellisestä näkökulmasta.










Koulutusjärjestelmä uudistaminen

Tutkiessäni ammatillisia tutkintoja tulin siihen tulokseen että kaikista helpointa ja järkevinta olisi uudistaa:

ammatilliset tutkinnot 180 osp + 120osp

Käytännössä tämä prosessi kestäisi 5 vuotta ja sen tarkitus olisi olla oppimisprosessi.

Henkilö suorittaisi alemman ammattitutkinnon (perustutkinto 180osp) jonka jälkeen suuntautuisi
Ylempi ammattitutkinto (erikoisammattitutkinto 120osp)

ammattkorkeakoulutukinnot 180op+ 60op+ 60op

Ammattikorkekouluissa on hyvin vaihteleva väli joka tulisi yhden mukaistaa.

Ensin suoritettaisiin alempi korkeakoulututkinto 180op sisältää opinnot 150op ja 30op työharjoittelun. Tässä vaiheessa laaditaan ensimmäinen opinnäytetyö.

Valmistumisen jälkeen henkilö aloittaa suorittamaan valinnaisia opintoja 60op edestä. Ideana on koska 3 vuotta pitää olla välissä alemman jälkeen olisi todella järkevää jaksottaa vuodet 20op vauhtiin jolloin opiskelu prosessi ei pysähtyisi vaan olisi suora jatkumo.

Kun henkilö on suorittanut 60op opintoja alkaa hän suorittamaan 30op pakollisia opintoja ylempään tutkintoon ja lopuksi 30op opinnäytetyön.

Tämä presessi kestäisi 5 vuotta ja viimeiset 3 vuotta opiskelija tekee työtään ja opiskelee ohessa kuten ammatillisessa tämä on päätarkoitus.

Ammatilliset tutkinnot olisivat 2 eriluokassa

Ammatillinen koulututkinto 300 osp

Ammatillinen korkeakoulutukinto 300op

Tällä tavalla saataisiin myösvarmistettua kypsyys ja pitkä aikainen opiskelu työnohessa.

Lopuksi olisi ammatillinen tieteellinen tutkinto 300op

joka rakentuisi 60op täydentävästä opiskelusta ( esimerkiksi opettaja opinnot)

ja jatkuisi 240op mittaisena väitöskirjan tekemisenä tässä olisi kuitenkin suuri painotus myös käytännöllisyyteen että tosiasiallisesti se olisi oikeasti työelämälle suunnattu tutkimustyö.

mikali tämän kävisi yhtenä kokonaisuutena kestäisi se 15 vuotta (900 pistettä)

mutta suurimmalle osalle se voisi kestää 30 vuotta jolloin välillä on mahdollista levätäkkin. tarkituksena olisi tuottaa osaavaa ja älykästä työvoimaa.

Tällä hetkellä Maisterin tason tutkinto vastaa entiajan ammattitutkintoa koska se on melkein jokaisella, elikkä tällä hetkellä jotta erottuu selkeästi muista hakijoista pitää suorittaa tohtorin tutkinto.

Vaikka on hienoa että kaikki voivat ilmaiseksi suorittaa kouluja pitää muistaa mitä enemmän niitä on sen kovempi inflaatio on koulutuksella. Tällä hetkellä lakimiehen ja lääkärit tutkinnot ovat pitäneet arvonsa. Muiden maistereiden osalta no niitä vaan nyt on melkein jokaisella.

Tällä kolmeen luokkaan jaetulla eriteltäisiin työelämän todellinen tarve tällä hetkellä on paljon ammatteja joiden tutkinnot on väkisin muutettu korkekoulututkinnoiksi ilman mitään todellista tarvetta.

Ammatillinen ammattikoulu luokkana olisi erittäin riittävä perustason työhön.

Perustutkinto ja erikoisammattittkinto

Sitten töissä joissa oikeasti korostuu tieteellisen ja tutkimuksen tarve sijoitetaan korkeakoulutukinnoiksi. ( tällä hetkellä vaaditaan moneen työhön vaikka mitään oikeaa tarvetta tutkinnon tasolle ei oikeasti ole.

Korkeakoulututkinto ja ylempi-korkeakoulututkinto Tarkituksena on kehittää ja tutkija olla alan GURU.

Tieteellinen jatkotutkinto onkin sitten tarpeellinen kun tarkoituksena on kehittää ja tutkija niin että voi muuttaa maailmaa. ( eikä vaan hupi tohtoreita )

Itse ajattlen maailmaan niin että kaikkeen mitä ihminen tekee pitää löytya selkeä jatkuma tarkoitus ja suunta johonkin päämäärään.

Monissa henkilöissä näen kokoajan pomppimista alasta toiseen voin paljastaa pienen salaisuuden samaa paskaa eripaketissa. Pitää keskittyä siihen että saa ymmärrystä aikaiseksi eikä pelkästään hienoja diplomeita koristeeksi.

Pitää ymmärtää että suurin osaaloista on kytköksissä toisiinsa ja alojen rajapinnoilla voi huolettomasti liikkua.



perjantai 11. marraskuuta 2016

Kasvatustiede

.Osallistuin kasvatustieteen kurssille. Vahvistin olemassa osaamistani kurssin aikana.

Kurssilla perehdyttiin:

Yleinen kasvatustiede
Kasvatuspsykologia
Ammattikasvatus
Aikuiskasvatustiede

Syvällisemmän perehtymiseen jaettiin opiskelijat ryhmiin.

Olin aikuiskaskatustieteen ryhmässä. Aikuiskasvatus on erittäin merkittävässä roolissa.
Omasta näkökulmastani kaikki 18 ikävuoden jälkeen tapahtuvaa kasvatusta on aikuiskasvatustieteen alla. Teoreettisesti kuitenkin 18-25 on määritelty aikuiskasvatuksen alku pisteeksi.

Ajatuksena heräsi miksi suomessa ei ole oppivelvollisuutta säädetty 18 ikävuoteen asti sekä että jokaisella pitää olla jokin ammatti täysiikäseksi tullessaan. Tällöin päästäisiin siihen pisteeseen että jokaisella on jonkinlainen ammatti ja sitä kautta mahdollisuustyöllistyä.

Itse näen asian niin että kaikki opiskelu 18 ikävuoden jälkeen tulisi tapahtua työnohessa elikkä joko 5 päivää viikossa ja 2 päivää työtä tai 2 päivää koulua ja 5 päivää työtä.

Opiskelun tarkoitus on tuottaa osaajia työelämään se onnistuu parhaiten kun yhdistetään opiskelu ja työntekeminen yhteen.

Oma näkökulmani johtuu siitä että olen yläasteella 15 vuotiaana joutunut menemään töihin jotta voin ostaa itselleni vaatteita ja ruokaa. Täten en ymmärrä järjestelmää jossa aikaa jää hyvitteluun ensin työ ja koulu sitten huvittelu jos aikaa jää.

Pidimme esityksen aikuiskasvatuksesta.

T1 esitys ja T1 kirjallinen

T2 oli suuri väittely koskien "SUURI VÄITTELY: Osaamisperusteinen vs. perinteinen opetus"

Ryhmämme puolusti perinteistä opetusta tosin heti suorilta käsin alettiin keskustelua viemään nuorisokoulutusta koskevaksi koska olisi erittäin vaikea väittää että aikuisille se ei olisi hyvä.
Mutta nuorille se olikin helppo perustella erilähteisiin vedoten että jos osaamista ei voi vielä olla niin eihän sitä voi sitten oikeen osoittaa ei tutkintoja eikä työkokemusta.



T3 oli haastattelu jossa haastateltiin opettajana toimivaan henkilöä ja lisäksi tehtiin kirjallinen kysely usealle opettajalle.

Tästä saatiin muodostettua haastatteluiden perusteella näkemystä osaamisperusteisuuden hyödyntämiseen ja digipedagogisesta hyödyntämisestä.

Kaiken kaikkiaan kuten kaikissa tieteissä ei ole oikeaa tai väärää joka toinen tutkimus on puolesta ja toinen vastaan. Tämä onkin tieteen allalle hyvin yleistä.

Joitakin suunta viivoja saadaan mutta kaikki tieteellisyys on suhteellista.

Kasvatustiede itsessään on mielenkiintoinen tieteen ala.







Muu osaaminen

Keräsin täydentävää osaamista Digitaalipedagogiikan valinnaisilla opinnoilla ja AC houstina


AC- Host (3op)

Olen toiminut syyskuu-joulukuu Kasvatustieteellisillä opinnoilla "Herbart" ryhmän hostina.
Olen neuvonut ja opettanut ohjelman käytöstä, sekä tehnyt tallenteita jotta muut ryhmäläiset saisivat osaamismerkkejä AC.

Olemme kokooontuneet viikoittain SU klo 20.00 Herbart istunto tilaan.

Olen kertonut lisäksi Osaamismerkkien hakamisesta ja suorittamisesta.
Lisäksi olen toiminut yleis hostina e-Hope1 opetuksissa "reservinä" tarvittaessa kutsuttavana.

AC ympäristö on moderni koulutusympäristö, jossa voidaan opiskella aikaan tai paikkaan katsomatta.
Lisäksi istunnoista voidaan tehdä tallenteita, jotta pois jääneet voivat seurata mitä viimeksi ollaan käsitelty.

Suurinpana haasteena useilla on laitteien toimivuus. Meidän kurssi alkoi lähipäivällä. Opastin AC käytöstä ryhmäläisiä sekä tarkistettiin että jokaisella "oma" läppäri toimii ennen meidän alkavia istuntoja. "herbart ryhmäläisillä ei ollut ongelmia ohjelman käytössä istunnoissa juurikin sen takia kun kävin heille fyysisesti läpi ohjelman käytön ja siihen tarvittavat varusteet lisäksi tehtasimme sen käytön paikan päällä. Ennen istuntojen pitämistä. Kaikista ärsyttävintä on se että ihmiset eivät viitsi etukäteen tarkistaa laitteidensa toimivuutta. Mutta meillä ei tälläistä ongelmaa ollut koska pidin hyvän perehdytyksen kun olimme kaikki fyysisesti lähipäivällä koossa.



Some-expertti (3op)


Some-kehittäjä (5op)


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Opettajakoulutus (60op)


1. Orientaatio (5op)
2. Turvallisuus (2op)
3. Opetus- ja ohjaus (12op)
4. Kasvatustiede (10op)




5. Opetusharjoittelu (10op)
6. Digipedagogiikka (4op)
7. Muu osaaminen (6op)
8. Verkosto-osaaminen (6op)
9. Kehityssuunitema (5op)






Opetus- ja ohjausosaaminen


Opinto jakso koostui 10 pienemmästä osa-alueesta jotka liittyvät merkittävästi toisiinsa. Kuvassa rikosrekisteri ote. Alla on linkkeinä kurssin osa-alueet.

– Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat
– Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
– Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa
– Toteutat opetusta pedagogisesti perustellen
– Ymmärrät arvioinnin tehtävät ja tavoitteet
– Ymmärrät kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutuksen koulutukseen ja opettajan työhön
– Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä teorioita ja alan tutkimustuloksia
– Tiedät opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet
– Toimit ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun arvojen sekä oman alasi että opettajan eettisten periaatteiden mukaisesti
– Ymmärrät lainsäädännön velvoittavuuden opettajan työssä
– Tiedät opettajan toimintaa velvoittavan lainsäädännön ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa
– Toimit ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa lakien, asetusten ja ohjeiden mukaan


1.  Suunnitteluosaaminen
2.  Toteutusosaaminen
3.  Arviointi- ja palaute-osaaminen
4.  Erityispedagoginen osaaminen
5.  Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen
6.  Verkosto-osaaminen
7.  Tutkimus- ja kehittämisosaaminen
8.  Ammatillinen kohtaaminen
9.  Arvo-osaaminen
10. Lait, asetukset ja ohjeet